Yksinkertaisimmillaan varmuuskopiointi on sitä, että tallennetaan säännöllisesti sisäiselle tai ulkoiselle kiintolevylle tieto. Tämän voi tehdä manuaalisesti tai automaattisesti ohjelmistolla. Se on parempi kuin ei mitään. Tämän kaltaisessa varmuuskopioinnissa tieto menetetään, jos tietokoneesta tulee virtapiikki joka rikkoo ulkoisen ja sisäiset levyt. Tai jos tietokone ja ulkoinen kiintolevy varastetaan, tai tuhoutuu tulipalossa ym. ym. Varmuuskopiointiratkaisua suunnitellessa on hyvä ymmärtää, että erilaisilla metodelilla voidaan tieto suojata erilaisilta uhilta. Mitä kattavampaa suojausta hakee, sitä kalliimmaksi ja monimutkaisemmaksi järjestelmä muuttuu. Edellä olevan järjestelmän suojausta voidaan parantaa esim. siten, että hankitaan kaksi ulkoista kiintolevyä, toinen kotona ja toinen töissä. Kotona olevalle kopioidaan tieto. Kiintolevy pidetään koneessa kiinni vain kopioinnin ajan. Levy viedään töihin ja töissä oleva levy tuodaan kotiin jne.
Automatisointi vai manuaalinen
Yleensä suosin automaattista varmuuskopiointia. Manuaalisesti tehtävä varmuuskopiointi on yleensä simppelein ja halvin, mutta turvattomin, sillä varmuuskopiointi on muistin varassa ja se saattaa jäädä tekemättä. Tärkeintä kuitenkin on että varmuuskopioita ottaa.
RAID, varmuuskopio ja synkronointi
RAID ei ole varmuuskopiointi metodi. Sitä ei sellaiseen tule käyttää. RAID peilaa reaaliaikaisesti tiedon kahdelle fyysiselle medialle, jotka ovat yleensä samassa laitteessa, eli hyvin lähellä toisiaan. RAID suojaa vain median, kuten kiintolevyn rikkoutumisen varalta. Kun sama tieto on reaaliaikaisena kopiona kahdella tai useammalla kiintolevyllä, jos joku levy rikkoutuu, tieto voidaan palauttaa RAID pakan ehjältä levyltä. Mikäli tieto korruptoituu tai muuten häviää, se häviää RAID pakan kaikilta kiintolevyiltä samaan aikaan.
Varmuuskopio on kopio, joka otetaan varmistettavasta tiedosta viiveellä tietyin väliajoin, eikä ole näin välttämättä ajantasainen. Varmuuskopio sijaitsee yleensä kaukana varsinaisesta tiedosta. Näin ollen varmuuskopio suojaa alkuperäisen tiedon häviämiseltä tai korruptoitumiselta muussakin tapauksessa, kuin varsinaisen levyrikon seurauksena. Varmuuskopio suojaa mm. inhimillisiltä virheiltä tiedon käsittelyssä, mahdollisesti tulipaloilta, varkauksilta, ilkivallalta ym. Suoja kattaa vain sen tiedon, joka on ehditty varmuuskopioida edellisellä kerralla. Niinpä kaikki tieto, mikä on tullut viimeisen varmuuskopioinnin jälkeen, menetetään.
Synkronointi on oikeastaan edellisten yhdistelmä. Siinä missä RAID on enemmän levyrikon varalle, synkronointia voidaan käyttää laajempaan suojaukseen. Siinä missä RAID pakan levyt ovat yleensä samassa laitteessa, synkronoidun tieto on kahdessa eri laitteessa ja mahdollisimman kaukana toisistaan. Synkronoitu tieto on reaaliaikaisesti kahdessa eri paikassa samaan aikaan, kuten RAIDssa. Synkronointi suojaa kuten RAID, mutta se suojaa myös esim. tulipaloilta, varkauksilta ym.
Karkeasti voidaan siis sanoa, että tietoa uhkaa kaksi päätekijää: Fyysiset tekijät ja korruptio. Fyysiset tekijä, kuten laitevika, varkaus, tulipalo, voidaan ottaa huomioon varmuuskopioilla ja synkronoinnilla riippuen kuinka kaukana varmuuskopio/synkronoitu kopio sijaitsee. Fyysisitä tekijäistä ainoastaan levyrikko voidaan ottaa huomioon RAID:lla. Korruptio tekijät, kuten inhmillinen datan käsittelyvirhe, virukset ym. voidaan ottaa huomioon ainoastaan varmuuskopioilla. RAID tai synkronointi EI suojaa korruptiolta.
Tekniikka:
RAID
- Fyysiset uhat: ainoastaan levyrikko
- Fyysiset uhat
- Korruptio
- Uusimmat tiedot menetetään
- Fyysiset uhat
Olen mielessäni eritellyt varmuuskopioitavan tiedon tasot. Tasoja voi käyttää hahmottaakseen millä tavalla tieto kannattaa varmistaa. Malli soveltunee hyvin nimen omaan kotikutoiseen varmuuskopiointiin.
Tasot ovat seuraavat:
Taso 1:
- Normaali tieto
- Tieto tulee olla vähintään kahdessa paikassa (mahdollista RAIDia ei lasketa), mutta sen ei tavitse olla synkronoitu.
- Alkuperäisen tiedon ja kopion tulee olla fyysisesti mahdollisimman kaukana toisistaan
Taso 2:
- Jatkuvasti päivittyvä erityisen tärkeä tieto. Tieto mitä ei ole saatavilla muualta, esim. netistä. Omat tuotokset, kuten projektitiedostot ym.
- Kuten taso 1, mutta tieto peilataan RAIDilla ensimmäisessä paikassa.
Taso 3:
- Pitkään säilytettävä erityisen tärkeä tieto. Tieto mitä ei ole saatavilla muualta esim. netistä. Omat tuotokset, kuten valokuvat ym.
- Kuten Taso 2, mutta tieto tulee löytyä vielä kolmannesta paikasta, joka on maantieteellisesti mahdollisimman kaukana toisessa paikassa.
Kun tasot on määritelty, määrittelen yleensä jokaisen tiedon jollekin tasolle. Mietitäänpä kotikäyttäjän tietokoneen sisältöä. Koneelta löytyy valokuvia, tekstidokumentteja, musiikkikokoelma, ohjelmia ym.
Valokuvat ovat usein korvaamattomia. Digitaalikameroiden aikakaudella ne ovat erityisessä vaarassa hukkua verrattuna perinteisiin paperkuviin. Määrittelisin valokuvat kolmos tason tiedoksi. Ne ovat tärkeitä ja niitä halutaan säilyttää pitkään.
Omat työdokumentit, kuten muistiinpanot ovat yleensä tärkeitä, mutta niitä ei usein tarvitse säilyttää kauaa. Vain lyhyen projektin verran. Tekstejä saatetaan muokata usein ja dokumentteja luodaan tasaiseen tahtiin lisää. Niinpä luokittelisin tällaisen tiedon kakkostason tiedoksi. Jos dokumentit ovat osa työlästä ja vuosia jatkuvaa projektia, tieto voidaan määritellä kolmos tasolle.
Omista CD-levyistä digitoitu musiikkikokoelma on jo periaatteessa kahdessa paikassa: Alkuperäisillä CD levyllä ja tietokoneen kovalevyllä. Sitä ei siis tarvitse erikseen varmuuskopioida ja on jo valmiiksi ykkös tason tietoa. Voidaan kuitenkin ajatella, että digitoimiseen käytetty aika ja vaiva on ollut sen verran suurta (tiedon palauttaminen työlästä), että varsinaiset digitaaliset tiedostot halutaan varmuuskopioida. Nyt musiikkitiedostot ovat ykkös tason tietoa. Musiikkitiedostot eivät varsinaisesti ole tärkeää tietoa (eivät ole ainutlaatuista tietoa), joten esim. kakkostason vaatimalle RAIDille ei ole tarvetta vaikka musiikkikokoelmaa päivitettäisiin säännöllisesti.
Tilanne muuttuu, kun musiikkikappaleet on ostettu digitaalisesta musiikkikaupasta, joka ei tarjoa tietoa uudestaan, ainakaan ilmaiseksi. Toisin sanoen tiedon palautus hankaloituu selvästi. Tiedon luonne saattaa muuttua tasolle kaksi tai kolme, riippuen kuinka tärkeänä käyttäjä pitää musiikkikappaleita tai missä määrin käyttäjä pitää huonona asiana tiedon palauttamisen maksullisuutta (musiikkikaupat).
Ykköstason tieto on suojattu varmuuskopiolla, kakkostason tieto varmuuskopiolla ja RAID:lla ja kolmostason tieto on suojattu kahdella vamuuskopiolla jaRAID:lla. Ykköstason tieto on suojassa mm. korruptiolta (mikäli se havaitaan ennen varmuuskopiointia) ja laiterikolta, kakkostason tieto on suojassa lisäksi uusimman tiedon menetykseltä RAID:n ansiosta, Kolmostasolla lisävarmuuskopio antaa suojan mm. tulipalon tai varkauden varalta.
Tietysti kaikkea ei voida ottaa huomioon, mutta siihen pyritään. Esim. tieto voi korruptoitua ennen varmuuskopiointia ja silloin ei RAID tai synkronointikaan pelasta uusimman tiedon menetykseltä. Sähköpiikki saattaa rikkoa koko kodin sähkölaitteet ja samaan aikaan toisessa osoitteessa oleva varmuuskopio korruptoituu tai varastetaan. Ydinpommi voi myös aiheuttaa jotain ongelmia. Tosin on niitä yrityksiä, jotka tarjoaa varmuuskopiointia maanalle erityisiin keskuksiin. Tärkeintä on yrittää pysyä järkevällä tasolla. Vaikka kyse olisi niistä rantalomakuvista.
